Miksi on semmonen tunne kun riittämättömyys? Miten siitä pääsee, mitä vittua on olla itsevarma?
Oonko joskus ollut? Voiko ihminen syntyä tähän?

Itken illat pitkät turhia asioita, ja sitten niistä pitäisi kertoa ja tulee riitaa, vaikka mikään ei oikeesti oo vikana vaan minä en vaan riitä. Jaa kelle? No en kai kellekkään.. miten tässä maailmassa edes voi?
Mutta siis ennenkaikkea kai itselleni..

Jos muutamaan päivään ei tee mieli seksiä niin tulee jo huono omatunto. Sen jälkeen on pakko haluttaa, koska toinen on aktiivisempi kun itse ja jos rakastaa niin pitää huomioida toisenkin tarpeet. Tulee vaan mieleen (tässä vaiheessa pikaselvennys jos joku ei jo tajunnut, että kyllä me Ukon kanssa taas yritetään) että tässä välillä kun Ukko oli sinkku niin se sai olla just niin aktiivinen kun halusi, ja nyt minun pitäis täyttää se paikka, mutta ei mulla oo rahkeita täyttää sitä. Tuntuu vaan siltä.
Mä en tiedä montako niitä on tai miltä ne näyttää, mutta ne on varmasti kovin itsevarmoja, ja semmoset näyttää aina paremmalta. Kaikenlisäks tässä pienessä perseenkolossa tunnen varmaan puolet niistä, ja tästä lähtien kaikki tytöt jotka ei oo mun ystäviä niin on mun vihollisia (kuolen näihin ajatuksiin, miten helvetissä voi edes ajatella näin?!) Haluun täältä pois!!! Haluun lähtee Ukon kanssa pois ja alottaa kaiken vihdoin oikeesti alusta. Mutta ei mitään tsäänssejä koska meillä on koulut ja kaikki. Pakko jumia täällä vielä ihan helvetillisen pitkä aika. Ja pakko selvitä.

Oon myös toisinaan aika koti-ihminen, ja jos saan valita niin useimmiten mielummin olisin menemättä baariin jos vaihtoehtona on viettää kahestaan aikaa Ukon kanssa.. se vaan ei oo niin ikinä halunnu (vaikka väittääkin että sekin vois olla juomatta paljon useemmin jos ois jotain kivaa tekemistä.. minä vaan en oo ennenkään ollu kivaa tekemistä). Ja koska oon näin tylsä ja vanha akka (no en siis oikeesti vanha, mutta en mikään bilettäjätyyppikään, ja siis oon vanha niihin teiniperseisiin verrattuna) enkä jaksa aina juosta jossain bileissä ja baarissa, niin en kyllä taaskaan riitä. Pelottaa että Ukolle tulee semmonen olo että en ihan mahukkaan sen kuvioihin ja elämään enää. Mulla on semmonen olo. Mutta kyllä tämä varmaan tästä.

Jatkan tätä listaa vielä.. aiheeseen liittyen angstauksen lisäksi luvassa ehkä myös pohdiskelua ja itsetutkiskelua, mutta nyt pitää mennä vaikka nukkumaan..
("mitä vitun romaania sä siellä kirjotat")

joo huoh.. millonkahan viimeks on tullu näin angstattua. Huomenna mietin jären kanssa.